Mitä Valko-Venäjällä on tapahtunut?
Toukokuisena sunnuntaina toimittaja Raman Pratasevitš kaapattiin Ryanairin lennolta Minskiin. Kansa on ollut kaduilla viime kesästä lähtien.
Poliittinen kriisi roihahti elokuussa 2020. Valkovenäläiset lähtivät ennennäkemättömin joukoin vastustamaan vilpillisinä pitämiään vaaleja. He vaativat presidentti Aljaksandr Lukašenkan eroa.
Poliisi on tukahduttanut protestit kovaotteisesti. Mielenosoituksissa on pidätetty tähän mennessä noin 35 000 ihmistä.
Syksyllä mielenosoittajat vaihtoivat taktiikkaa: he hajaantuivat pieniin ryhmiin eri puolille kaupunkia. Näin turvallisuusjoukkojen oli vaikeampi estää heitä.
Tilanne ajautui umpikujaan: protestit jatkuivat, mutta ne eivät onnistuneet kampeamaan
Lukašenkaa pois vallasta.
Talvella paine kansalaisjärjestöjä, oppositioaktiiveja ja toimittajia kohtaan kiihtyi. Heidän kotejaan ratsattiin ja heitä pidätettiin.
Helmikuussa kaksi mielenosoituksia kuvannutta toimittajaa, Katsjaryna Bahvalava ja Daria Tšultsova, tuomittiin vankilaan "protestien lietsomisesta".
Talven hiljaiselon jälkeen oppositio yritti järjestää jälleen laajoja mielenosoituksia, mutta ne nujerrettiin heti.
Valko-Venäjä suljettiin pois myös Euroviisuista, koska maan edustuskappaleessa pilkattiin protestiliikettä. Kuva Rotterdamin viisuyleisöstä.
Toimittajien pidätykset ja pelottelu ovat jatkuneet. Toukokuussa poliisi pani säppiin Valko-Venäjän suosituimman itsenäisen uutissivuston Tut.by:n. Päätoimittaja Marina Zolotovan koti ratsattiin.
Äskettäin joukko valkovenäläisiä vetosi Saksaan: he pyysivät Saksan liittovaltion syyttäjää nostamaan Lukašenkaa vastaan kanteen ihmisoikeusrikkomuksista. Ihmiskuntaa vastaan tehdyistä rikoksista voi nostaa syytteen toisessa maassa.
Lukašenka pysyy vallassa Venäjän tuella. Hän on lupaillut luopuvansa vallasta, kun uusi perustuslaki hyväksytään – mahdollisesti ensi vuonna. Oppositio suhtautuu tähän epäillen.
Link copied!
https://yle.fi/uutiset/3-11945624