Metsät hakataan yhä nuorempana.

Samaan aikaan metsien luonto köyhtyy ja monet lajit uhanalaistuvat.

Tässä seisoo elävä, 380-vuotias vanha mänty Pyhä-Häkin pienessä kansallispuistossa Saarijärvellä.

Tällainen kilpikaarna kehittyy männyille aikaisintaan 150 vuoden iässä.

Nykyiset talousmetsät eivät koskaan kasva näin vanhaksi. Suomen metsien rakenne on muuttunut dramaattisesti viimeisen 70 vuoden aikana.

1940-luvulta Suomen metsiä on hoidettu täysin eri tavalla kuin ennen. Viljelymetsätaloudessa metsä avohakataan ja sen tilalle istutetaan uusi metsä.

Olemme tottuneet nuoriin metsiin. Moni suomalainen ei ole koskaan elämässään kulkenut yli satavuotiaassa metsässä.

Punaiset pisteet ovat yli 109-vuotiaita metsiä. Etelä-Suomessakin niitä on, mutta niin vähän, etteivät ne näy tässä mittakaavassa.

Talousmetsät hakataan keskimäärin 10 vuotta nuorempana kuin vuonna 2010.

Lähde: Luonnonvarakeskus

Etelä-Suomessa pääte- eli avohakkuu tehdään keskimäärin 80-vuotiaaseen metsään. Usein metsä hakataan 60-vuotiaana.

Vaikka viime vuosina metsää on hakattu enemmän kuin koskaan, metsää hakataan selvästi vähemmän kuin puuta kasvaa.

Puu ei ole loppumassa, mutta miten käy metsien?

Useat lajit ovat uhanalaisia, koska metsissä ei ole riittävästi vanhoja puita.

Metsäluontotyypeistä arvioitiin eri syiden pohjalta uhanalaisiksi 76 % vuonna 2018.

Lähde: Ympäristöministeriö

Tehostunut maankäyttö on aiheuttanut Suomessa luontokadon, joka näkyy esimerkiksi monien metsälintukantojen suurena vähenemisenä. 

Luontokatoa on yritetty pysäyttää, mutta se jatkuu voimakkaana yhä edelleen.

Lähde: Ympäristöministeriö

Pyhä-Häkin kaltaisissa luonnonmetsissä tunnusomaista on valtava lahopuun määrä.

Tämä elokuussa 2004 kuollut mänty Pyhä-Häkissä sai alkunsa 1518, kun Martti Luther vasta aloitti uskonpuhdistusta. Suomen itsenäistyessä tämä puu oli seissyt lähes 400 vuotta samalla paikalla.

Lahopuut ovat elintärkeitä monille lajeille

Säästöpuut ovat olleet 1990-luvulta lähtien merkittävin keino yrittää lisätä monimuotoisuutta avohakkuu-aloilla. Käytännössä säästöpuu-ryhmät ovat usein hyvin pieniä.

Lähde: Metsien monimuotoisuuden muutos

Video: Aho & Soldan, Suomen puu- ja paperiteollisuus, 1929

Metsäteollisuus on tuonut Suomeen työpaikkoja, vientituloja ja rahaa puun myynnistä..Nykyisin merkittävä osa puusta keitetään selluksi.

Metsähakkuiden uskotaan lisääntyvän tulevina vuosina.

Luontokadon eli luonnon köyhtymisen ja lajien uhanalaistumisen pysäyttäminen ei ole mahdollista, jos hakkuita lisätään voimakkaasti.

Lähde: Luonnonvarakeskus,

Luontokatoa voidaan yrittää pysäyttää lisäämällä suojelumetsiä sekä talousmetsien luonnonhoidolla. Se tarkoittaisi säästöpuiden lisäämistä, hakkuuiän nostamista ja puulajiston monipuolistamista.

Jos suojelualueita lisätään voimakkaasti, kasvaa paine hakata jäljelle jäävät talousmetsät entistä nuorempana.

Nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat siihen, millainen Suomen luonto on sadan vuoden kuluttua.

Julkaistu: 12.5.2021

Toteutus:

Anu Rummukainen ja Esko Varho

Kuvat ja videot:

Heikki Haapalainen ja Petri Aaltonen, Ylen arkisto

Karttagrafiikka:

Joonas Haverinen